<\/p>\n\n\n\n
Teknisesti taitavaksi koskimelojaksi voi oppia jopa uima-altaassa. Kosken lukutaidon oppii vain kuohuvissa vesiss\u00e4. Teksti: Aksana Kurola<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Teknisesti taitavaksi koskimelojaksi voi oppia jopa uima-altaassa. Kosken lukutaidon oppii vain kuohuvissa vesiss\u00e4. Koskimelonta sopii uimataitoiselle, terveelle, urheilulliselle ja j\u00e4rkev\u00e4lle ihmiselle. Mutta erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on pit\u00e4\u00e4 vedest\u00e4 elementtin\u00e4. Lajin harrastaminen … Read More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"advanced_seo_description":"","jetpack_seo_html_title":"","jetpack_seo_noindex":false,"footnotes":""},"class_list":["post-614","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/roimeloo.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/614","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/roimeloo.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/roimeloo.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/roimeloo.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/roimeloo.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=614"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/roimeloo.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/614\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":952,"href":"https:\/\/roimeloo.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/614\/revisions\/952"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/roimeloo.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=614"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Koskimelonta sopii uimataitoiselle, terveelle, urheilulliselle ja j\u00e4rkev\u00e4lle ihmiselle. Mutta erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on pit\u00e4\u00e4 vedest\u00e4 elementtin\u00e4.
Lajin harrastaminen ei vaadi suuria kuohuvia vesi\u00e4, sill\u00e4 pieniss\u00e4 k\u00f6nk\u00e4iss\u00e4 kuluu helposti parikin tuntia. Ennen suureen koskeen menoa pit\u00e4\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 kokemusta pienist\u00e4 kuohuista, jotta pystyy ottamaan isojen vesien haasteen vastaan turvallisesti.
Suomessa legendaarisia koskia l\u00f6ytyy muun muassa Tornio-Muoniojoesta, Kuusamon alueelta, Kymijoelta ja Ruunaasta. Suomen rajojen ulkopuolella mahtavia vesi\u00e4 virtaa etenkin Norjassa.
Melontatekniikkaa<\/strong>
Kuohuissa kajakki harvoin kulkee suorassa, jonka vuoksi lantion pit\u00e4\u00e4 olla liikkuva. Mit\u00e4 enemm\u00e4n lanne rockaa, sit\u00e4 varmemmin kajakki my\u00f6t\u00e4\u00e4 vesi\u00e4 ja pysyy pystyss\u00e4.
Kallistukset pit\u00e4\u00e4 hoitua oikeaan suuntaan – sis\u00e4kaarteen puolelle ja alavirtaan, jotta kajakki ei kumoudu.
Akanvirrassa vesi virtaa vastakkaiseen suuntaan kuin kosken p\u00e4\u00e4virta. Sen muodostaa usein suuret esteet virrassa, kuten kivet tai rantojen muodot. P\u00e4\u00e4virrasta siirrytt\u00e4ess\u00e4 akanvirtaan kallistutaan yl\u00e4virran puolelle. Lantion liikkeell\u00e4 vahvistetaan kajakin ohjautuvuutta eli kevennet\u00e4\u00e4n melalla ohjattuja k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.
Jos nousu ei onnistu, t\u00e4rkein taito on saada aukkopeite irti ja poistua kajakista silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 ilman henkisi\u00e4 vammoja.
Koskessa ei pid\u00e4 koittaa nousta pystyyn, vaan virrassa uidaan aina sel\u00e4ll\u00e4\u00e4n jalat edell\u00e4 ja pinnassa alavirtaan p\u00e4in.
Uidessa kajakki t\u00e4ytyy aina ehdottomasti kulkea vierell\u00e4 tai alapuolella. Per\u00e4ss\u00e4 tuleva kajakki saattaa osua paikalleen juuttuneeseen uimariin ja murskata t\u00e4m\u00e4n kallioon, sill\u00e4 vedell\u00e4 t\u00e4ytetty kajakki voi helposti painaa jopa 500 kiloa.
Koskenlukua<\/strong>
Kun veden liike poikkeaa, sen aiheuttaa joku tekij\u00e4, kuten kivi. Vesi saattaa olla sile\u00e4\u00e4 tai valkoista kuohua sen ymp\u00e4rill\u00e4. Pahoihin stoppareihin eli honttoihin joutuminen kumoaa hetkess\u00e4 taidottoman melojan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vesi hontoissa on kuin ilmaa ja pudottaa kajakin kuohuvan veden pohjalle. Stopparin liikkeet ovat hyvin riuhtovia ja voivat kiskoa jopa olkap\u00e4\u00e4n sijoiltaan tai melojan kajakistaan.
Stopparista pois p\u00e4\u00e4sy voi olla mahdotonta ilman kajakista poistumista.
Este vedess\u00e4 voi tehd\u00e4 virranjakajan, esimerkiksi siltojen pylv\u00e4\u00e4t ja isot kivet, jolloin veden liike muuttuukin p\u00e4invastaiseksi. Esimerkiksi kosken laidoilla on n\u00e4it\u00e4 akanvirtoja, jotka kaatavat kajakin jopa tasaisen n\u00e4k\u00f6isell\u00e4 vedell\u00e4, mik\u00e4li n\u00e4it\u00e4 paikkoja ei osaa lukea.
Kun akanvirrat on hahmotettu, varsinainen koskimelonta voi alkaa. Sill\u00e4 ne ovat juuri niit\u00e4 virtauksia, joita voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 parhaiten hy\u00f6dykseen liikuttaessa liikkuvassa vedess\u00e4.
Suomessa harvemmin toisin kuin ulkomailla on vaarana kiilautua veden alla olevien kivien v\u00e4liin, mutta t\u00e4m\u00e4kin uhka on olemassa. Veden varaan jouduttuaan tulee uida kuin liukuisi peffam\u00e4ess\u00e4 – jalat ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 edess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in jalat suojaavat kehon t\u00e4rkeimpi\u00e4 osia t\u00f6rm\u00e4yksilt\u00e4.
Eri tapoja harrastaa koskimelontaa
<\/strong>
Koskimelonnan voi jakaa karkeasti nelj\u00e4\u00e4n osaan. Yleisk\u00e4sitys koskimelonnasta on virtapaikkojen l\u00e4pi laskeminen, joka on l\u00e4hes v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 harrastettaessa retkimelontaa joissa.
Koskessa voi sy\u00f6ksylaskea tai pujotella koskeen merkitty\u00e4 rataa pitkin, jolloin puhutaan kanoottipujottelusta eli slalomista. Freestyle-melontaa harrastetaan pystypy\u00f6rteiss\u00e4 eli stoppareissa. Esteen takana valkoisena kuohuva vesi kertoo aallon p\u00e4\u00e4lle muodostuneesta vastakkaisesta virtauksesta, jolloin vesi putoaa voimakkaasti yl\u00e4virtaan p\u00e4in. Varsinaisia kilpailulajeja koskimelonnassa on freestyle, slalom ja whitewaterrace eli koskisy\u00f6ksy.
Kaikissa n\u00e4iss\u00e4 muodoissa elementti on sama, mutta tapa liikkua eri ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi kulkupelien malli vaihtelee suuresti. Kuitenkin vedess\u00e4 liikkuessa p\u00e4tee samat perusteet.
Creekkausta eli kosken laskua
<\/strong>
Retkimeloessa jokia pitkin tulee melottua koskien l\u00e4pi. Virtapaikka voi olla helposti l\u00e4pilaskettavissa sis\u00e4lt\u00e4en pari v\u00e4istett\u00e4v\u00e4\u00e4 kive\u00e4 ja kuohuvaa vett\u00e4 tai \u00e4\u00e4rimmilleen vietyn\u00e4 kyseess\u00e4 voi olla jonkinasteinen vesiputous. Aina ei ole pakko laskea l\u00e4pi, vaan pahat k\u00f6nk\u00e4\u00e4t voi kiert\u00e4\u00e4.
Koskiluokitukset menev\u00e4t helposta I:st\u00e4 VI:seen, joista korkein luokka tarkoittaa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikeaa, jossa pieni virhe johtaa hengen l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. N\u00e4iden lis\u00e4ksi on luokitus X, joka tarkoittaa laskukelvotonta. Luokitus ei ole tasaportainen, vaan jokainen vaikeusaste sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aina suuremman skaalan koskia.
Normaali harrastustoiminta tapahtuu 99 prosenttisesti II ja III-luokan koskissa. T\u00e4t\u00e4 suuremmissa luokissa riskit kasvavat, sill\u00e4 esimerkiksi II-IV -luokan Matkakoskessa kaatunut meloja saattaa h\u00e4vit\u00e4 45 sekunniksi veden alle.
Pikkuhiljaa ymp\u00e4ri maailman X luokan kosket ovat muuttuneet VI -luokan koskiksi, kun ne on laskettu l\u00e4pi. Suomessa on muutama X -luokan koski, kuten vesiputouksena tunnettu Pitsusk\u00f6ng\u00e4s, joka komeilee Haltin vaellusreitin varrella. Kutosluokan koskia on esimerkiksi Kuusamon Karhunkierroksen varrella oleva Jyr\u00e4v\u00e4. Tosin se on laskettu onnistuneesti useammankin kerran.
Slalom eli kanoottipujottelu
<\/strong>
Koskipujottelu on alppihiiht\u00e4jien kehitt\u00e4m\u00e4 kes\u00e4laji. Ranskan Alpeilta alkunsa saanut kanoottislalom on ollut olympialaji vuodesta 1972. Slalomissa kosket lasketaan alas keppej\u00e4 kiert\u00e4en kuten alppihiihdossa. Pujottelu on ylivoimaisesti paras tapa oppia koskimelonnan oikea perustekniikka ja kajakin hallinta. Sen j\u00e4lkeen on helppo siirty\u00e4 harrastamaan mit\u00e4 tahansa melontaa.
Koskisy\u00f6ksy eli WWR
<\/strong>
Koskisy\u00f6ksyss\u00e4 on tarkoitus tulla koski noin viiden kilometrin joki- ja koskiosuuksia alas mahdollisimman nopeasti pystyss\u00e4. Laji vaatii hyv\u00e4\u00e4 koskenlukutaitoa, kest\u00e4vyytt\u00e4 ja hurjap\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n